Puhe Rajamäen kirkon juhlassa 26.11.2023

Tämä Rajamäen kirkko on monella tavalla ainutlaatuinen kirkko. Tämä on funkkiskirkko ja taidekirkko ja ennen muuta tämä on ollut ja on edelleen vilkkaan seurakuntaelämän keskus, joka on palvellut rajamäkeläisiä monella tavalla nyt siis jo 85 vuotta.

Erikoisinta tässä kirkossa lienee se, että se on varmaan ainoa viinatehtaan rakentama kirkko Suomessa.

Vanhaan tehdaskulttuuriin kuului aikoinaan, että ruukki huolehti työntekijöistä ja heidän perheistään kokonaisvaltaisesti. Siten oli luontevaa, että se rakensi myös kirkon, kappelin tai rukoushuoneen työntekijöidensä ja alueen asukkaiden hengellistä huoltoa varten.

Samoin Suomessa on kartanoiden rakentamia kirkkoja tai kappeleita, esimerkiksi Kytäjän kartano luovutti rakennuspaikan Kytäjän kirkolle, jonka sitten kyläläiset rakensivat. Suurin osa kirkoista on aina rakennettu kyllä seurakunnan toimesta, usein alueen asukkaiden toivomana tai suorastaan vaatimana.

Mutta Rajamäellä Alkoholiliike rakensi kirkon, huolehti sen menoista muutenkin, papin palkkakin maksettiin puoliksi seurakunnan kanssa.

****

Nurmijärven seurakunta ja sen yhteydessä toiminut Nuorten kristillinen yhdistys olivat jo 30-luvun alusta lähtien vaatineet Rajamäelle seurakunnallisen toiminnan paikkaa, kirkkoa tai rukoushuonetta. NKY suunnitteli rukoushuonetta Kirkonkylän tai Klaukkalan tapaan, mitä varten jo kerättiin varojakin. Rajamäen jo silloin oleva seurantalo ja vastaavat eivät ainakaan kirkkoherran mielestä sopineet seurakunnan tarpeisiin, kun niissä oli paljon huvitoimintaa.

Nurmijärven kirkkovaltuusto ei suinkaan päättänyt, että seurakunta rakentaisi kirkon, vaan katsoi, ettei alkoholiliike voi vetäytyä vastuusta huolehtia monipuolisen seurakuntatoiminnan tilojen tarpeesta. Kirkkoherra Kankainen valtuutettiin kääntymään asiassa ministeriön ja muiden viranomaisten puoleen, olihan Alko niiden alainen.

Alkon johto hoiti kirkkohanketta kuitenkin varsin omatoimisesti. Seurakunta sai tietää hankkeesta vasta kun arkkitehti jo viimeisteli piirustuksia. Se oli merkki siitä, kuinka kirkko vielä 1930-luvulla läpäisi koko yhteiskunnan yrityselämää myöten.

Rajamäen kirkon syntyhistoriassa on erikoista tuokin, että paikallisen seurakunnan kirkkoherra Kosti Kankainen nimenomaan pyysi tehdasta rakentamaan tämän kirkon. Hyvä, että pyysi, sillä epäilen, olisiko seurakunta kyennyt ainakaan 1930-luvulla siihen ja tuskin ainakaan näin komeaa.

Toisaalta Oy Alkoholiliike Ab oli päättänyt kirkon rakentamisesta seurakunnan toiveista riippumatta. Nimittäin, kun seurakunta vielä esitti toiveitaan, että pitäisi saada Herran huone Rajamäelle, oli yrityksen johtokunta jo päättänyt kirkon rakentamisesta ja käynnissä oli kirkkorakennuksen suunnittelu. Tunnettu funkkisarkkitehti Erkki Huttunen oli jo tehnyt luonnoksia Alkon johtokunnan hyväksyttäväksi.

Huttusen kannattama funktionalismi löi itsensä arkkitehtuurissa läpi 1920-luvulla. Sen mukaan rakennuksen muoto perustuu sen tehtävään, rakenteeseen ja materiaaliin. Mottona oli, että ”tarkoitus sanelee muodon”. Valkoinen on usein funkkisrakennusten värinä. Rajamäen kirkko oli tyylisuunnan ensimmäisiä kirkkoja Suomessa.

Alkon johtokunta ei vain tehnyt päätöstä kirkon rakentamisesta ja rahoittanut sitä, vaan oli oikeasti kiinnostunut kirkon rakennustöistä ja varustamisesta. Johtokunta kaunisti kirkkoa maan johtavien taiteilijoiden teoksilla ja oli jopa henkilökohtaisesti tutustumassa sähköurkuihin Fazerin musiikkiliikkeessä kirkkoa varten.

Piispa Aleksi Lehtonen oli tulossa vihkimään kirkon 20. marraskuuta vuonna 1938, mistä hän keskusteli – ei suinkaan seurakunnan kirkkoherran kanssa, kuten nykyään tapahtuisi, vaan Alkon johdon kanssa. Kipakkaakin vuoropuhelua käytiin silloin siitä, vihitäänkö rakennus kirkoksi vai rukoushuoneeksi. Kirkkoon päädyttiin piispan ilmoitettua, että muutoin vihkiminen siirtyy tulevaisuuteen.

****

Tämä prosessi kertoo, minkälainen kirkon asema yhteiskunnassa oli siihen aikaan. Kirkko ja yhteiskunta yrityksiä myöten olivat lähes yhtä.
Viimeistään 1980-luvulla yhteiskunta oli muuttumassa. Hengellinen elämä alkoi vetäytyä seurakunnan sisälle ja yksityiseksi asiaksi. Tuo prosessi on yhä kesken.
Toki jumalanpalvelukset ja muu hengellinen toiminta kirkossa tapahtui Suomen evankelis-luterilaisen kirkon järjestyksen mukaan ja paikallisseurakunnan puitteissa. Alko ei mitään omaa kirkkokuntaa perustanut.

Myös yrityselämässä tapahtui muutoksia. Kokonaisvaltaisesti yhteisön hyvinvoinnista vastaaminen jäi pois ja yritykset keskittyivät ydintehtäväänsä, bisneksen tekemiseen. Hengelliset asiat siirtyivät seurakunnalle, kunnalliset kunnalle.
Niinpä Alkokin luovutti vuonna 1985 Rajamäen kirkon Nurmijärven seurakunnalle, joka ensitöikseen peruskorjasi sen. Remontoidun kirkon 50-vuotisjuhlat vuonna 1988 olivat todella suuri tapahtuma.

****

Rajamäen ulkopuolella asuvana olevana olen aina ihaillut rajamäkeläisten yhteisöllisyyttä, joka ilmenee usein kirkossa ja sen liepeillä. Partiolaisten juhlat, itsenäisyyspäivän juhlallisuudet, kynttiläkulkueet ja monet toimintapiirit muiden muassa ovat siitä esimerkkejä. Kirkko tarjosi myös tilat koululuokille eräässä vaiheessa.

Kirkko valmistui juuri ennen talvisodan syttymistä vuonna 1939. Usein tulee vastaan valokuvia siitä, miten kirkko naamioitiin havuilla, jotta se ei joutuisi ilmapommitusten kohteeksi. Sodan seurauksena kirkon pihalle perustettiin sankarihautausmaa.

Muistan, miten muualtakin Nurmijärveä oli monien tapana osallistua ainakin 1990-luvulla pastorien Jukka Iso-Herttua ja Pirkko Vatanen pitämään elämykselliseen jouluaaton hartauteen Rajamäen kirkossa. Tuon hartaiden elämyksellinen toteutustapa ennakoi 90-luvun jumalanpalvelusuudistusta.

Rajamäen kirkko on monella tavalla elänyt keskellä rajamäkeläisten elämää.