Hallintoa usein moititaan joka paikassa. Näin on myös kirkossa. Hallintoa pidetään raskaana ja turhana; sitä on siis kevennettävä.

Espoon hiippakunnan seurakuntien luottamushenkilöpuheenjohtajat ja varapuheenjohtajat viettivät lauantaipäivän Tapiolan kirkolla saamassa koulutusta ja vaihtamassa kokemuksia.

Lakimiesasessori Sari Anetjärvi Espoon tuomiokapitulista aloitti toteamalla, että hallinnon tehtävänä on taata hyvä järjestys ja luoda edellytykset toiminnalle. Kristuksen kirkossa tulee olla hyvä järjestys kuten luomakunnassakin on.

Säädöksien noudattaminen ja hyvän kokoustekniikan käyttäminen ovat osa hyvää järjestystä. Ne edistävät tasapuolisuutta, oikeudenmukaisuutta ja turvallisuutta, joten niitä kannattaa noudattaa. Kokoustekniikka on tunnettava, mutta se ei saa kahlita ideoiden ja erilaisten näkökohtien esille tulemista. Hyvä järjestys ei tarkoita välttämättä jäykkyyttä, vaikka se vaara siinä vaanii.

Lakimiesasessori selvitti niin asioiden käsittelyn julkisuutta kuin luottamushenkilöiden esteellisyyttäkin – ja monia muita aiheita. Hän muistutti, että lähtökohtaisesti asioiden käsittely seurakunnassa on julkista – ellei se lain perusteella ole salaista. Sääntöihin kannattaa luottamustehtävissä olevien perehtyä ja pitää ne mielessä.

Neuvottelupäällikkö Oili Marttila Kirkon Työmarkkinalaitoksesta selvitti henkilöstöpolitiikan kysymyksiä. Ajankohtaisia asioita ovat mm. henkilöstön määrän kääntyminen laskuun, hyvä rekrytointi ja uusi palkkausjärjestelmä.

Hyvinkään seurakunnan talousjohtaja Jouni Lätti tarkasteli seurakuntien talousnäkymiä monien haasteiden keskellä. Hän kehotti toimimaan pitkäjänteisesti ja sopeuttamaan taloutta maltillisesti. Seurakuntien yhteistyötä on tavalla tai toisella lisättävä.

Luottamushenkilökoulutus tapahtuu yleensä niin, että viranhaltijat opettavat luottamushenkilöitä ”toimimaan oikein”. Tällä kerralla kuultiin myös kahta luottamushenkilöä:

Marja Vuorela Espoonlahden seurakunnasta on toistaiseksi yksi Suomen kirkon harvoja seurakuntaneuvoston tai kirkkoneuvoston maallikkopuheenjohtajia. Hänen kokemuksensa tehtävästä ovat myönteisiä. Asetelma edellyttää kuitenkin luottamusta ja hyvää vuorovaikutusta.

Kirkolliskokouksen käsittelyssä on kirkkolain seurakuntarakennetta koskeva muutos, joka toteutuessaan tarkoittaisi yhtenä sivujuonteena mm., että seurakuntaneuvostot valitsisivat keskuudestaan puheenjohtajan. Nytkin maallikkopuheenjohtaja on mahdollinen, mutta se edellyttää kirkkoherran suostumusta. Pääsääntöisesti neuvostojen puheenjohtajat ovat kirkkoherroja. Sen sijaan kirkkovaltuuston puheenjohtaja on jo muutaman vuosikymmene ollut lakisääteisesti maallikko eli vaaleilla valittu valtuuston jäsen.

Nurmijärven kirkkovaltuuston puheenjohtaja Sirpa Rantala käsitteli luottamushenkilön asemaa haastavien päätösten edessä: tulossa on rakennemuutoksia ja talous kiristyy, mutta toimintaa on siitä huolimatta kehitettävä. Sirpa Rantala painotti vuoropuhelun ja viestinnän tärkeyttä eri toimijoiden kesken. On ajateltava strategisesti, katsottava läheltä kauas ja kaukaa lähelle.

Hyvä päivä. Uutta ja vanhan kertausta, vuoropuhelua. Moneen asiaan olisi tarvetta käyttää enemmän aikaa.