Näin meistä tuli luterilaisia

Kun Martti Luther naulasi teesinsä eli väitteensä 31.10.1517 saksalaisen Wittenbergin linnankirkon oveen, ne vasaraniskut kuuluivat kauas, aina Suomeen ja Nurmijärvelle asti. Vuonna 1558 perustetussa Nurmijärven kappeliseurakunnassakin oli jo omaksuttu ”Lutterin” ajatukset, ainakin pappi niin ilmoitti.
Uusien ajatusten kulkeutuminen tänne Pohjolan perukoille oli nopeaa, varsinkin kun ottaa huomioon, että kirjoja tai sanomalehtiä saati internetiä eikä edes suomen kirjakieltä vielä ollut.
No, vasaraniskuista ei ole täyttä varmuutta, mutta joka tapauksessa teesinsä Luther julkaisi tuona lokakuun päivänä 1517. Siitä tulee ensi vuonna kuluneeksi 500 vuotta, joten vuotta 2017 vietetään reformaation juhlavuotena, joka aloitetaan jo tänä vuonna.
Sattumalta samana vuonna täyttää luterilaisen Suomemme itsenäisyys 100 vuotta. Sikäli juhlat liittyvät yhteen, että kirkko oli muun muassa kansanopetusta järjestämällä ja sosiaalista vastuuta kantamalla rakentamassa Suomesta itsenäisyyskelpoista kansakuntaa.

Reformaatio = uudistaminen
Sana reformaatio tarkoittaa uudistamista. Aikaisemmin on puhuttu myös uskonpuhdistuksesta, mutta reformaation katsotaan paremmin kuvaavan sitä, mitä vasaraniskuista seurasi.
Katolisen papin ja teologin Martti Lutherin (1483 – 1546) tarkoituksena tuskin oli perustaa uutta kirkkokuntaa, vaan arvostella eräitä katolisen kirkon käytäntöjä kuten anekauppaa.

Anekauppaa vastaan
Jos naulaaminen ei olekaan aivan varmaa, ainakin Luther toimitti teesinsä paaville ja eräille katolisen kirkon johtohenkilöille. Teeseissä Luther haastoi katolisen kirkon opetukset muun muassa aneiden hyödyllisyydestä ja paavin vallasta.
Aneet muistetaan sanonnasta ”kun kolikko kirstuun kilahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa” eli että rahalahjoituksilla saattoi hyvittää pahoja tekoja. Keskiajan lopulla aneita jopa myytiin. Lutherin aikana aneilla kerättiin varoja Pietarinkirkon rakentamista varten.
Lutherin mukaan pelastus tapahtuu yksin Kristuksen armosta, siis ilman ihmisen tekoja tai kirkon toimia, mikä on edelleen luterilaisuuden perusoppeja.

Syntyi uusia kirkkokuntia
Vaikka Lutherin tarkoituksena tuskin oli uuden kirkkokunnan perustaminen, niin kuitenkin tapahtui. Sitä vauhditti maallisten hallitsijoiden halu heikentää paavin maallista valtaa.
Uskonpuhdistus johti 1500-luvulla reformoitujen ja protestanttisten kirkkojen syntyyn. Protestanttisiksi kirkoiksi kutsutaan uskonpuhdistuksen jälkeen syntyneitä kirkkoja, jotka ”tekivät protestin”. Ne koostuvat lähinnä luterilaisista ja reformoiduista.
Jälkimmäisen protestanttisuuden isiä ovat sveitsiläiset Ulrich Zwingli ja Jean Calvin. Englannin anglikaaninen kirkko on protestanttisen ja katolisen välimuoto.

Kristinoppia kansankielellä
Luther käänsi Raamatun saksan kielelle ja kirjoitti Katekismuksen kristinopin tiiviiksi oppikirjaksi. Hän piti tärkeänä, että kansa saattoi suoraan omalla kielellään lukea Raamattua.
Kansankielelle kääntämistä Lutherin esimerkin mukaisesti seurasi Suomessa Mikael Agricola (1510 – 1557), jota kutsutaan suomen kirjakielen isäksi ja Suomen uskonpuhdistajaksi. Virikkeet tähän hän oli saanut opiskeltuaan Saksassa.
Reformaatio vaikutti laajasti muuallakin kuin kirkollisessa ja uskonnollisessa elämässä, esimerkiksi maallisessa hallinnossa ja elinkeinoelämässä, se muutti valtioiden rajoja ja opetti ihmiset lukemaan. Toki se myöhemmin johti myös uskonsotiin.
Uskonpuhdistus eteni kansanliikkeenä, jota myös ruhtinaat alkoivat kannattaa. Suomeen uskonpuhdistus tuli Saksassa opiskelleiden teologien välityksellä.

Lähteinä mm. Armon horisontit – huomisen luterilaisuus, Kirjapaja 2016 ja Nurmijärven seurakunnan 450-vuotishistoria Kirkkotiellä.