Muutamia ensi kommentteja illalla päättyneisiin seurakuntavaaleihin. Henkilökohtaisesti olen todella tyytyväinen äänimäärääni 118, joka oli toiseksi korkein Nurmijärvellä. Kokoomuslaisten ehdokaskohtaisia äänimääriä osin nosti pieni ehdokasmäärä, mutta silti pidän tulosta hyvänä ja olen siihen omalta osaltani tyytyväinen.

Iso kiitos jokaisesta äänestä. Ne velvoittavat toimimaan edelleen kotiseurakuntani parhaaksi. Mielelläni jatkan sitä työtä.

Pitkään harkitsin ylipäätään asettumista ehdolle, mutta nyt tuntuu hyvältä, että lähdin vielä mukaan.

Kokoomus säilytti kuusi paikkaansa kirkkovaltuustossa. Seurakuntavaalit menivät meidän valitsijayhdistyksemme Kirkko meille jokaiselle – Kokoomus osalta kohtuullisen hyvin. Vaikka meillä oli ehdokkaita viime vaaleja vähemmän, säilytimme kuusi paikkaa valtuustossa. Saimme yhteensä 502 ääntä, kun neljä vuotta sitten äänimäärä oli 604. Lasku selittyy sillä, että ääniä annettiin seurakunnassa yhteensä 656 kappaletta vähemmän näissä vaaleissa. Itse asiassa suhteellinen osuutemme hieman kasvoi. Tietysti tavoittelimme lisäpaikkaa, mutta siihen ei nyt ylletty.

Suurimman ryhmän aseman säilytti Keskusta yhdeksällä valtuutetulla ja 712 äänellä. Kokoomus oli äänimäärän mukaan toiseksi suurin. Saman valtuustopaikkamäärän sai lestadiolaista herätysliikettä lähellä oleva Kristillisten perusarvojen puolesta -ryhmä, mutta heillä oli ääniä vähemmän eli 487. Vihreät ja Sanasta elämää saivat neljä paikkaa kumpikin.

Paikkoja saivat lisää Kristillisten perusarvojen puolesta ja Sanasta elämää, kumpikin yhden lisäpaikan, menettäjänä samalla määrällä sos.dem. ryhmä. Toisin sanoen puoluelistat menettivät kaksi paikkaa ja epävirallisesti kutsuen vaikkapa herätysliiketaustaiset ryhmät voittivat.

Yritin kampanjoida avaran ja liberaalimman kirkon puolesta, mutta tulos ei ollut sen mukainen, kävi päinvastoin. Konservatiivisempi suunta voitti vähän, mutta ymmärtääkseni ja vapaasti tulkiten Nurmijärven seurakunta säilyi varsin liberaalina seurakuntana. 

Valtakunnallisen tuloksen suuntaa on vaikea arvioida, kun ei yhteiskunnallisten vaalien tapaan ole valtakunnallisia kirkkopuolueita, vaan on mitä erilaisempia ryhmiä. Jonkinlainen arvio kuitenkin on, että varsinkin Tulkaa kaikki -liike menestyi useilla paikkakunnilla hyvin. Valtakunnallinen media voi uutisoida yleensä vain äänestysprosentin. Pitäisi saada aikaan jotain muitakin mittareita.

Tämäkin tulos Nurmijärvellä osoittaa, että seurakuntavaalien kytkös yhteiskunnallisiin vaaleihin on erittäin löyhä. Puoluelistojen kannatukset eivät noudata yleisen politiikan virtauksia.

Äänestysprosentti oli Nurmijärvellä 12.5, eli selvästi alempi kuin viime kerralla (v. 2018 15.3 %). Se ei pelkällä äänestämään kehottamisella nouse tai pysy edes ennallaan. Pitäisi olla jokin erityinen tilanne, joka herättäisi jäsenet äänestämään.

Hiljainen enemmistö jäsenistä pysyi hiljaa näissäkin vaaleissa. Nyt Nurmijärvellä annettiin 2811 ääntä, kun neljä vuotta sitten ääniä kertyi 3467. Äänioikeutettuja oli nyt 22495.

Kokoomuksen Seppo Ahonen oli Nurmijärven ääniharava 131 äänellä ja minä kakkosena 118 ääntä. Suurin vertausluku oli nykyisen valtuuston puheenjohtajalla, Keskustan Sirpa Rantalalla, jonka henkilökohtainen äänimäärä oli 103. Keskustalla oli suuri ehdokasjoukko, mikä on vaaleissa aina eduksi.

Hiukan ihmettelin Nurmijärven tuloksen viipymistä yli puolen yön. Olimme viimeisten seurakuntien joukossa, joista tulos seurakuntavaalit.fi -sivustelle tuli.

Tämä on myös hyvä esimerkki vaalijärjestelmästämme, jossa pelkkä henkilökohtainen äänimäärä ei ratkaise, vaan koko valitsijayhdistyksen saama kannatus lopulta ratkaisee läpimenon. Ehdokkaan omat äänet vaikuttavat sijoitukseen valitsijayhdistyksen sisällä. Sen vuoksi pienemmälläkin äänimäärällä voi tulla valituksi paljon ääniä saaneelta listalta. Joskus kuulee tätä aina ihmeteltävän, miksi näin tapahtuu. Tämä on se D´Hondtin suhteellinen järjestelmä, joka ottaa huomioon sekä henkilökohtaisen että listan saaman yhteisen äänimäärän.

Kiitos ja onnittelut kaikille!