Nurmijärven seurakunnan kyselytutkimuksesta 2020

Nurmijärven seurakunnassa toteutettiin kuluvan vuoden alkupuolella kyselytutkimus seurakuntalaisten suhtautumisesta kirkkoon ja erityisesti seurakuntaamme, sen arvoihin, toimintaan ja viestintään. Vastaajia oli 487 aikuista ja 144 nuorta. Kyselyn toteutti Insight Oy.

Vastaajat olivat kyselytavasta johtuen seurakunnan toiminnassa jonkun verran mukana olevia. Siinä mielessä vastaajat olivat sisäpiiriä, joskaan kaikki eivät aivan aktiivisinta joukkoa.

Kysely antaa käsityksen, mitä seurakuntalaiset ajattelevat seurakunnan olevan ja mitä seurakunta heille merkitsee.

Insight on muodostanut laajaan aineistoon perustuvat segmentit ihmisten arvoista, asenteista ja elämäntavoista. Pääsegmentit ovat: irralliset, perinteelliset säilyttäjät, vastuulliset avomieliset ja turvallisuushakuiset uskolliset.

Segmenttien koot vaihtelevat

Segmenttien koot vaihtelevat paljon eri paikkakunnilla, mutta myös Nurmijärven sisällä. Lukumäärältään suurimmat ryhmät ovat perinteelliset ja vastuulliset avomieliset. Ryhmien asenteista, arvoista ja elämäntavoista on Insightillä laajat kuvaukset, mutta en nyt tässä mene niihin.

Tiiviimmin seurakuntaelämään osallistuvat uskolliset, väljimmin irralliset ja kaksi muuta ryhmää siitä väliltä.

Kyselyyn vastanneissa olivat kyselytavasta johtuen kaikkiin nurmijärveläisiin verrattuna yliedustettuna uskolliset ja aliedustettuna irralliset.

Kun suhteutetaan kyselyn vastaajat kaikkien nurmijärveläisten arvo- ja asennepohjaisiin segmentteihin, saadaan kohtalaisen hyvä arvio siitä, mitä kyselyn tulokset olisivat kaikkien nurmijärveläisten kohdalla.

Tutkimus osoittaa, että seurakuntalaisissa on eroja. Kaikki eivät ajattele samalla tavalla. Myös kolme kirkkopiiriä ovat erilaisia.

Kyselyn tulokset auttavat painottamaan seurakunnan toimintaa ja viestintää tavalla, jolla tavoitetaan parhaiten seurakuntalaiset.

Mitä pidetään tärkeänä?

Tärkeänä pidettiin, että seurakunta on olemassa, siellä saa tukea elämän vaikeissa hetkissä ja voi harjoittaa uskontoa. Voidaan siis yhä puhua kansankirkosta, sen verran myönteisesti vastaajien kirjo kirkkoon suhtautuu.

Toimintamuodoista tärkeinä pidettiin kirkollisia toimituksia (kaste, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen), diakoniaa, nuorisotyötä, rippikoulua, lapsi- ja perhetyötä sekä perheneuvontaa.

Ei niin tärkeitä olivat vastaajien mielestä (vastaukset hajaantuivat) jumalanpalvelukset, lähetystyö, raamattupiirit ja ehkä yllättäen myös vapaaehtoistyön tekeminen. Seurakuntalaisten saaminen näihin mukaan on haasteellista ja edellyttää uudenlaista lähestymistä.

Jumalanpalveluksen (kirkossa sunnuntaisin) sanotaan olevan seurakuntaelämän keskus, mutta vain uskolliset käyvät kirkossa säännöllisesti.

Yksi tulos on, että kirkon tulee ottaa kantaa myöös yhteiskunnallisiin epäkohtiin/ihmisten arjen kysymyksiin, eikä keskittyä vain hengellisiin asioihin.

Seurakunnassa palvellaan

Riviseurakuntalainen kokee seurakunnan enemmän palvelevana kuin hengellisenä yhteisönä. Tuossa voi olla takana kaksi tekijää: 1) palveluhan on itse asiassa kristillistä ja hengellistä toimintaa, ja 2) sanan ’hengellinen’ sisältö ei avaudu kaikille.

Hengellisyys ja kristillisyys tarkoittavat eri ihmisille eri asioita, vaikka pohjimmiltaan olisi kyse samasta.

Selkeästi hengellisiin kysymyksiin ei oikein osata vastata, samoin luterilaisuus ei paljon merkitse tai sitä ei tunneta. Sielunhoitokin on sanana vieras. Asioita sanoitetaan eri tavoin.

Heikompiosaisten auttamista (kirkossa puhutaan diakoniasta) pidetään tärkeänä ja sitä kannatetaan laajasti myös seurakunnan toiminnassa.

Yksi esimerkki arvokysymyksistä: Samaa sukupuolta olevien avioliiton kirkollinen siunaus jakoi selvimmin aikuisten mielipiteet, oltiin joko puolesta tai vastaan.

Avioliittokysymys on nuorten keskuudessa jo ratkaistu, se ei jaa mielipiteitä. Nuorten vastauksista kävi ilmi, että kaverit ovat tärkeitä.

Lähtökohtana toiminnan suunnittelussa tulisi olla seurakuntalaisten odotukset ja tarpeet, ei työntekijöiden tai työalojen tärkeänä pitämät asiat?

Viestinnässä lehdet ja netti tasoissa

Seurakunnan viestinnässä paperilehdet ja netti ovat jo tasoissa. Oma lehti Seurakuntaviesti, paikallislehti Nurmijärven Uutiset sekä nettisivut ja sosiaalinen media olivat kaikki yhtä tärkeitä. Kirjeitä tai sähköposteja kotiin ei kannatettu, ilmoitustaululla on merkitystä lähiviestinnässä.

Seurakunnan nettisivulla käydään satunnaisesti, ehkä lähinnä silloin, kun haetaan jotain tietoa kuten tapahtumia tai yhteystietoja? Nuorten seurakunnallisessakin viestinnässä netti ja Instagram hallitsevat.

Sukupolvien välinen murros

Kirkon uusi strategia Ovet auki haastaa käyttämään uusia toimintatapoja:
”Yksilöllistyminen, eriarvoisuuden kasvaminen ja ihmisten turvattomuus haastavat kirkon löytämään ja käyttämään uusia toimintatapoja. Samalla aikansa eläneistä toiminnoista pitää olla valmis luopumaan. Pitää käyttää kieltä, jota ihmiset ymmärtävät.”

”Strategiatyöskentelyn aikana nousi vahvasti esiin, että kirkon uskottavuus mitataan arkisilla teoilla.”

Nurmijärven seurakunnan kyselytutkimus kertoi samasta ilmiöstä kuin koko kirkon nelivuotiskertomus:
”Suomalaisten uskonnollisuudessa ja suhteessa kirkkoon on meneillään sukupolvien välinen murros. Tämä ilmenee erityisesti milleniaalien ja sitä nuorempien sukupolvien uskontosuhteessa. He arvioivat kriittisesti jäsenyyttään ja irtaantuvat perinteisistä uskonnonharjoittamisen tavoista.”

Ps. Kyselyn tuloksia on jo esitelty luottamushenkilöille ja esimiehille. Kirkkoneuvosto käsitteli niitä viime tiistaina.