Eurooppalaisittain tunnetuin pyhiinvaellus lienee vaellus Santiago de Compostelaan. Ei tarvitse kuitenkaan välttämättä lähteä Espanjaan tekemään vaikuttavaa mielen matkaa, sellaiseksi käy myös vaikkapa käynti vuosittaisilla herättäjäjuhlilla, varsinkin jos juhlat pidetään vähän kauempana kotoa kuten tänä kesänä – Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalla.

Matkustin seitsemän tuntia junalla Nivalaan useiden maakuntien läpi. Menomatkalla luin Joel Haahtelan kirjan Mistä maailmat alkavat. Se oli sopivaa henkistä lämmittelyä.

Ensimmäiset herättäjäjuhlat pidettiin Nivalassa 125 vuotta sitten ja juhlat olivat siellä nyt kahdeksannen kerran. Oltiin herännäisyyden ydinalueilla.

Oulun piispa Jukka Keskitalon aiheena lauantain raamattutunnilla olikin juuri pyhiinvaellus. Hän kertoi Raamatun pyhiinvaeltajista Abrahamista alkaen. Keskitalo sanoi myös herättäjäjuhlille tulleen väen olevan pyhiinvaeltajia.

Ajatuksemme menivät piispan kanssa yhteen, sillä matkaa suunnitellessani mieleeni tuli juuri pyhiinvaellus. Sanalla tarkoitetaan hengellistä matkaa johonkin paikkaan. Kristityn Jaakobin Santiagon matkan ohella tunnettuja ovat islamin matkat Mekkaan, jollainen kunnon muslimin on tehtävä ainakin kerran elämässään.

****

Miksi tuhannet ihmiset kokoontuvat kerran kesässä herättäjäjuhlille. Siitä on tullut tapa, jota on vaikea jättää noudattamatta. Puheiden ja virsien vuoropuhelu, tunnelma ja ilmapiiri, tuttujen tapaaminen ja eri paikkakuntiin tutustuminen sekä jo matka sinänsä ovat vetovoimatekijöitä. Myös oheisohjelmat seurakentän lisäksi kiinnostavat. Tänä vuonna osallistuin hevimessuun, urku- ja gospelkonsertteihin ja kuuntelin esitystä paikallishistoriasta. Järjestäjien innostus ja talkoohenki tekevät aina vaikutuksen, Nivalassa siitä täysi kymppi.

Eri vuosina omasta mielentilastaan johtuen juhlat kokee eri tavoin.

Monille se on suku- ja perhejatkumo. Nivalassakin moni seurapuhe alkoi kertomuksella siitä, kuinka isovanhempien kanssa oli juhlilla käyty ensimmäisen kerran jo lapsena. Körtiksi siis synnytään.

Joskus se ärsytti ja tuntui ulkopuoliselta, kun itsellä ei sellaista taustaa ollut. Sukutaustani on yleiskirkollinen, herätysliikeneutraali. Isoäitini tosin ymmärtääkseni oli raamattuopistolainen.

Viimeistään Nivalassa tajusin, että suku- ja perheyhteys ovat voimavaroja, eikä siitä ole mitään pahaa sanottavaa. Haaste on meidän eikörtiksisyntyneiden liittyminen mukaan, sillä körttiläisyydellä on annettavaa kaikille. Minä liityin mukaan 90-luvulla (Kouvola 1997) ystävien kutsumana, eivätkä lapseni ole käyneet mukanani juhlilla. Ehkä hekin joskus omin päin.

****

Mitä herännäisyys eli körttiläisyys on? Herännäisyys on yksi viidestä evankelisluterilaisen kirkon herätysliikkeestä. Se syntyi Paavo Ruotsalaisen ympärille 1800-luvun alkupuolella.

Olin vuosia sitten Lahden herättäjäjuhlille (vuonna 2007) kirjoittamassa Körttisanakirjaa (https://www.h-y.fi/herannaisyys/korttisanakirja.html). Siinä todetaan, että heränneille on tunnusomaista omaa uskoa epäilevä ja uskolla ylpeilyä karttava henki, jossa ihmisen omat keinot ja voimat ovat kokonaan riittämättömät ja usko on Jumalan lahja. Ollaan kyselevällä ja aralla mielellä.

Herännäisyyden vahvimpia alueita ovat Pohjanmaa ja Pohjois-Savo, mutta körtin voi tavata etelämpänäkin. ”Monet ovat tietämättään körttejä” ja ”meissä kaikissa on vähän körttiä”, todetaan Körttisanakirjassa.

Herättäjäjuhlat eivät ole herätysjuhla, jonka virheen asiaa tuntemattomat toimittajat usein tekevät.

Vuosikymmenten aikana on körttiläisyydenkin luonne muuttunut. Välillä uskon tulkinta on ollut tiukkaa tai kansallismielistä, nyt ollaan liberaaleja ja kansainvälisiä. Nivalan juhlien tunnus oli Armossa avarassa.