Arkkipiispaehdokkaat Salon paneelissa

Viisi arkkipiispaehdokasta olivat torstai-iltana esittäytymässä Salossa alueen äänioikeutetuille ja miksei muillekin kiinnostuneille. Kuulijoita olikin salin täydeltä. Käytiin keskustelua kirkosta.

Henkilöesittelyssä ehdokkaat kertoivat muiden tietojen ohella yhteyksistään Saloon, mikä oli hauska kevennys heti alkuun. Ilkka Kantolan vanhemmat olivat tavanneet Muurlan opistolla. Björn Vikström toimi Kemiössä uransa alkuvaiheissa pappina ja kävi nuorten kanssa pelaamassa jalkapalloa Salossa. Tapio Luoman lapsuuden kodissa Pohjanmaalla puolestaan oli Salora-radio, jota hänen isänsä edelleen kuuntelee.

Ensimmäinen varsinainen kysymys ei ollutkaan aivan pieni: minkälaisena näette tulevaisuuden kirkon? Siinä tuotiin esiin seurakuntalaisten kirkkoa ja pidettiin tärkeänä kuulla nuoria. Tästä ehdokkaat olivat yhtä mielä.

Linjasta poikkesi Ville Auvinen, joka näki tulevaisuuden kirkon ”pienempänä mutta kauniimpana”. Hän saattoi ajatella, että jäsenmäärän aleneminen johtaa jäsenten hengellisen profiilinsa nousuun.

Björn Vikström näki tarpeellisena rakenteiden keventämisen ja toivoi kaikkien kristittyjen ehtoollisyhteyttä, joka vielä ei ole totta (sitä maallikko ei välttämättä tiedä saati ymmärrä, miksi ei ole).

Polarisoituminen ja ääriliikkeiden merkitys olivat yksi aihe, josta puhuttiin. Moniäänisyys sinänsä nähtiin hyvänä, kunhan äänet soivat riittävästi yhteen. Tärkeänä pidettiin sitä, että eri mieltäkin olevat hyväksytään tasavertaisina. Polarisoitumista ei nähty vain kirkon kysymyksenä, vaan laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Tähän aiheeseen liittyi seurakuntasalin seinälle heijastettu kuva koivumetsästä, jossa yksittäiset puut erottuvat, mutta iso kuva on silti yhtenäinen. Ytimestä ollaan kirkossa samaa mieltä.

Erilaiset raamattunäkemykset nähtiin kirkon jäseniä erottavana tekijänä. Useampi toivoi siinä keskustelemalla päästävän eteenpäin.

Vikström toivoi, että pian saataisiin aikaan sovintoratkaisu kirkon viime aikojen erimielisyyksiin. Vaikka hän sanoi olevansa kansankirkon vankka kannattaja, hän näki mahdolliseksi löytää ratkaisu erilaisiin näkemyksiin jumalanpalvelusyhteisöjen tai tarkoin määriteltyjen henkilöseurakuntien avulla.

Kirkolta odotetaan yhteiskunnallisia kannanottoja ja osallistumista arvokeskusteluun. Siinä arkkipiispalla on tärkeä asema, häntä kuunnellaan.

Tasa-arvon kaikki totesivat keskeiseksi tavoitteeksi niin yhteiskunnassa kuin kirkossakin. Vikström korosti tasa-arvon periaatteena nousevan kristinuskon ytimestä. ”Se on kirkon oma tavoite, ei vain yhteiskunnallisten trendien seuraamista.”

Yleisö kysyi kirkon diakonian suunnasta. Auvinen totesi diakonian olevan yhteiskunnan sosiaalityötä ketterämmän huomaamaan ihmisten muuttuvia tarpeita ja hätää.

Vielä keskusteltiin tapakristityistä ja partiosta. Jos oikein huomasin, kaikki myönsivät olevansa tapakristittyjä. Tavat ovat tie kirkkoon ja tapa olla siellä, vaikka eivät tietenkään varsinainen uskon kohde.

Kaikilla ehdokkailla oli jonkinlainen suhde partioon, joko omakohtaisesti, papin työhön liittyen tai perheen kautta. Jäsenenä tällä hetkellä taisi olla vain Heli Inkinen.

Ehdokkaat pitivät tärkeänä, että kirkko edelleen toimii partion taustayhteisönä. He kyllä muistuttivat, että aika ajoin partioliikkeen sisällä on käyty keskustelua siitä, pitäisikö liikkeen vetää rajaa kirkkoon.

****

Salon keskustelussa ehdokkaiden välillä ei oikein isoja eroja mielipiteissä syntynyt. Saman kirkon tehtävään kaikki selvästi pyrkivät. Ville Auvinenkin oli lientynyt, eikä Turun paneelien tapaan erottunut kärkevyydellä.

Oma vaikutelmani oli, että jo piispan viroissa toimivat Björn Vikström ja Tapio Luoma erottuivat lähinnä esiintymistavan puolella ja kannanottojen varmuudella. Kokemus näkyy.

Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle ja Turun arkkihiippakunnalle valitaan uusi arkkipiispa 8.2.2018 ja tarvittaessa käydään toinen kierros 1.3.2018.
Äänioikeus arkkipiispan vaalissa on arkkihiippakunnan papeilla ja lehtoreilla sekä seurakuntien valitsemilla maallikkovalitsijoilla. Maallikkovalitsijoita on yhtä monta kuin hiippakunnan äänioikeutettuja pappeja ja lehtoreita eli 603. Äänivaltaisia ovat myös kaikki kirkolliskokousedustajat sekä hiippakuntavaltuustojen, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen jäsenet. Kaikkiaan äänioikeus vaaleissa on 1525 henkilöllä.