Kirkonkellojen soitto kutsuu messuun, mutta mihin aikaan? Kovin monet eivät kutsua noudata, mutta tiedetään, että heillekin, jotka eivät kirkossa kovin usein käy, on tärkeätä tietää että kirkonmenoja pidetään. Kirkonkellot kertovat, että siellä rukoillaan meidän kaikkien puolesta. Useimmiten alkamisaika on kello 10.

Alkamisaika ei ole mikään pikkuasia. Vakiokävijä tietää sen tottumuksesta. Ei hän katso sitä lehdestä tai netistä.

Merkittävä seikka sekin, että kirkonmenot alkavat lähes aina juuri silloin, kun tarkoitus on. En muista montaa kertaa, että alkaminen olisi myöhästynyt minuuttia enempää.

Vaikka kirkossa käyminen ei ole kovin yleistä, jumalanpalvelusten alkamisaika herättää helposti vilkasta keskustelua. Se myös mainitaan usein syyksi, miksi kirkossa ei tule käytyä.

Messun eli jumalanpalveluksen alkamisajasta säädetään kirkkojärjestyksessä. Sen toisen luvun kolmannen pykälän mukaan ”päiväjumalanpalvelus aloitetaan yleensä kello 10”. Perustellusta syystä se voidaan aloittaa muuhunkin aikaan, mutta jatkuvasta muutoksesta päättää kirkkovaltuusto, jonka päätös alistetaan vielä tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Se on siis ISO asia.

Kello 10 on se perinteinen alkamisaika. Kirkkoon on menty aamulla. Kaipa se on maatalousyhteiskunnankin peruja. Seurakuntien pääkirkossa se on usein kello 10, muissa kirkoissa voi olla vaihtelevia aikoja. Ihmisten elämäntapojen muutokset ja miksei teologiakin ovat tuoneet muutoksia myös messujen alkamisaikoihin, kun ovat tulleet ilta-, iltapäivä- ja yömessut.

Jatkuvuus on minusta tärkeätä juuri sen vuoksi, että sitä ajankohtaa ei katsota lehdestä tai netistä. Niin harvoin kuin usein kirkossa käyvät tietävät oikean ajan. Muutokset aiheuttavat ongelmia ja tietoa on vaikea saada kirkkoväen tietoon.

Niinpä oli hämmentävää, kun tänään juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina Nurmijärven kirkon päiväjumalanpalvelus ei alkanutkaan kello 10, vaan se oli siirretty alkamaan kello 15. Sitä ei liene tapahtunut tämän kirkon historian aikana montaa kertaa.

Suntio tiesi, että jos joulupäivä on osunut sunnuntaiksi, ei aamuisen joulukirkon lisäksi ole pidetty kello 10 jumalanpalvelusta.

Seurakunnan historiaa kirjoittaessani selvisi, että sunnuntaina 17.2.1917 ei ilmeisesti Nurmijärvellä pidetty lainkaan jumalanpalvelusta epävakaiden olojen vuoksi, kansalaissotahan oli silloin pahimmillaan. Hyvinkäällä oli silloin kuulemma kaksi kertaa jäänyt jumalanpalvelus pitämättä.

Tämän päiväisestä muutoksesta en huomannut varsinaisesti ilmoitetun muuten kuin että kello 15 on messu. Siinä ei sanottu, että kello 10 messua ei ole.  Ja miten sekään tieto olisi mennyt perille? Onko vastedes kirkkoaikakin aina tarkistettava?

Niinpä kirkkoväkeä kertyi tavalliseen tapaan kello 10 lähestyessä, mutta ovet pysyivät kiinni. Kesä kun on, liikkeellä oli myös sukuloimassa olleita matkailijoita. Ovella ei muutoksesta ollut tiedotetta ja kirkon kellot soivat tavalliseen tapaan.

Osa kirkkoon tulleista kokoontui viereiseen museokahvilaan, jossa eläkeläispappi Markku Tapion johdolla pidettiin jumalanpalvelus, pienimuotoisemmin, mutta ehtoollista lukuunottamatta kaiken muun oleellisen sisältäen.

Sitten iltapäivällä kello 15 messussa väkeä oli kirkon täydeltä, olihan se myös konfirmaatiomessu.

Kirkon alkamisajankohta nousi ajankohtaiseksi Nurmijärvellä myös siksi, että kirkkovaltuustolle jätettiin viime viikolla aloite Klaukkalan messun ajankohdan muuttamiseksi klo 12:sta klo 10:ksi. Kello 12 on ollut Klaukkalassa pitkään, joten siihenkin on totuttu, samoin kuin Kirkonkylän kymmeneen. Rajamäellä on ollut enemmän hajontaa messuajan suhteen.

Ajankohtaa on syytä tarkkaan harkita. Kaikille sopivaa kellonaikaa tuskin on olemassa. Siinä on hyvä kysymys kirkkopiirin neuvottelukunnalle pohdittavaksi.

Ratkaisu voi olla, että seurakunnassa järjestetään messuja eri kirkoissa useampina eri aikoina ja päivinä, joista voi valita.

Ajankohtaa suurempi kysymys on kirkossa käyminen sinänsä. Voisiko se kiinnostaa useampia? Tuskin se lopulta kuitenkaan on kellon ajasta kiinni?