Seurakuntavaalit ovat kirkolliskokousvaalien ensimmäinen kierros. Tämä tosiasia näyttää tälläkin kertaa jäävän sivuraiteelle, vaikka mielestäni se on ainakin yhtä tärkeä puoli seurakuntavaaleja kuin kunkin seurakunnan asioista puhuminen.

Paljon puhutaan siitä, minkälaista toimintaa seurakunnassa toivotaan järjestettävän. Keskustellaan operatiivisesta toiminnasta seurakunnissa, vaikka se käytännössä pyörii pääosin palkatun henkilökunnan toimesta. Harva ehdokas uhraa yhtäkään ajatusta kirkolliskokoukselle, eikä se tainnut olla vaalikoneessakaan suoraan esillä.

Kuitenkin kirkolliskokouksessa päätetään, missä puitteissa seurakunnat toimivat, ja mitä kirkko on. Paikallisesti ei niitä linjauksia enää juuri voi muuttaa.

Seurakuntavaaleissa nyt valittavat luottamushenkilöt valitsevat runsaan vuoden päästä uudet maallikkoedustajat (= kirkolliskokouksen enemmistön) kirkolliskokoukseen toimikaudeksi 2024-2027.

Seurakuntavaalien yhteydessä pitäisi keskustella siitä, mihin suuntaan kirkko kulkee tulevaisuudessa, ja sen pitäisi vaikuttaa myös valintoihin, jotta seurakuntalaisten näkemykset toteutuisivat.

Tuota jälkimmäistä tavoitetta eivät kaikki kirkon sisäpiirissä pidä toivottavana, sillä seurakuntalaisia ei pidetä asiantuntijoina kirkolliskokousasioissa, eikä heihin oikein luoteta.