Vaalit on käyty ja valinnat tehty. Pulinat pois? Päinvastoin, tuntuu että tästä pulina vasta alkoikin. Mikä suuntaus voitti, miksi äänestysprosentti laski? Onnitellaan voittajia ja lohdutellaan valitsematta jääneitä. Onnistuiko kirkon valtakunnallinen kampanja, jonka tunnuksena oli "Usko hyvän tekemiseen"?

Minusta kampanja "Usko hyvän tekemiseen" onnistui hyvin; siitä keskusteltiin paljon ja se teki kirkon työtä tunnetuksi. Se että sillä ei kyetty nostamaan äänestysaktiivisuutta, johtui monesta syystä, tuskin mainoskampanjasta.

Monet eivät ehkä koe kirkon hallintoa ehkä niin tärkeänä ja kiinnostavana, että lähtisivät äänestämään. Joku kommentoi sosiaalisessa mediassa, että "Tapparan kannattajat menevät kyllä katsomaan joukkueen peliä jäähalliin, mutta eivät osallistu seuran vuosikokoukseen". Silti niitä vuosikokouksia, hallintoa ja taustoista huolehtimista tarvitaan.

Millään mainoskampanjalla tai tiedottamisella ei voida ratkaisevasti nostaa äänestysintoa, ellei siihen muilla perusteilla tunneta tarvetta tai halua, ei myöskään jäsenyyden merkitystä nosteta mainonnalla. Ne lähtevät meistä jostain syvemmältä ja syntyvät muilla tavoilla. Ne saattavat olla myös muotiasioita. Taustalla vaikuttavat elintavat ja muut pitkät kulttuuriset linjat.

Minusta kirkolla on merkitystä niin  itselleni kuin kaikille ihmisille ja sen vuoksi haluan jatkaa myös kirkon luottamustehtävissä ja olla luomassa edellytyksiä laadukkaalle toiminnalle. Kiitos äänestäjiltä saamani luottamuksen ansiosta voin tuota työtä jatkaa.

Äänestämällä vaikutetaan siihen, minkälainen kirkko on. Miten sen ydinsanomaa eletään tänään 2000-luvulla jälkeen Kristuksen syntymän todeksi. Kannatan suvaitsevaista kirkkoa, ihmisistä välittämistä ja yhdessä tekemistä. Puolustan avaraa kansankirkkoa. Kirkolla on  paljon petrattava, kirkkoa on koko ajan uudistettava, jotta sen alkuperäinen tarkoitus toteutuisi. Näiden tavoitteiden puolesta teen työtä, yhdessä..

Mikä suuntaus voitti? On vaikeata koko kirkkoa ajatellen sanoa, kuka voitti. Tulokset ovat erittäin seurakuntakohtaisia. Paremmin suuret linjaukset tulevat esiin runsaan vuoden päästä, kun valitaan uusia jäseniä kirkolliskokoukseen.

Näyttää siltä, että etelässä puhaltavat liberaalimmat tuulet kuin muualla maassa. Teoriassa voi olla, että kirkon jättävät kirkolta uudistuksia toivoneet ja pettyneet, jolloin konservatiivisemmin ajattelevien asema vahvistuu? Toisaalta ihmisten asenteet ovat koko ajan muutoksessa, mikä näkyy myös kirkossa.

Nurmijärvellä ei suuria muutoksia tapahtunut. Keskusta vahvisti hieman suurimman ryhmän asemaansa (9 valtuutettua), kokoomus säilytti asemansa toiseksi suurimpana ryhmänä (7). Demarit ja perinteinen seurakuntaväki Sanasta elämää -listalla ovat seuraava ryhmä viidellä valtuutetulla. Vihreät ja lestadiolaistaustainen Elävä seurakunta saivat kumpikin kolme edustajaa valtuustoon. Neljän vuoden takaiseen nähden siirtymät ovat vähäisiä. Peruskristilliset tulivat uutena ryhmänä yhdellä valtuutetulla mukaan.

Uskoisin että hyvä yhteistyö jatkuu entiseen malliin. Seurakunnan asioiden hoito on Nurmijärvellä ollut pitkään varsin sopuisaa, vaikka takavuosikymmeninä muistetaan olleen isojakin kiistoja. Sopuisuus ei poista sitä, että tehtävää riittää. On tehtävä isoja ratkaisuja ja seurakunnan toiminnasta vastaavilla on edessään monia haasteita.

Uusia valtuutettuja tuli Nurmijärvellä 17 (valtuutettuja yhteensä 33), neljä nykyisessä valtuustossa olevaa putosi vaalissa. Naisia on miehiä enemmän, valtuutettujen keski-ikä 54 vuotta, ei juuri nuoria tai riippuu mihin raja laitetaan. Kuten tiedetään, ikä ei ole vuosista kiinni....

Uudet valtuutetut tuovat toivottavasti uusia ajatuksia ja vievät kehitystä eteenpäin ja kokeneemmat pitävät huolen jatkuuvuudesta.

Vielä äänestysprosenttiin vaikuttaneista tekijöistä: neljä vuotta sitten oli isoja kohuja ja uutena 16-17-vuotiaiden äänioikeus, jotka nostivat äänestysvilkkautta. Vaalien yksipäiväisyys saattoi nyt vaikuttaa. Siinä seurattiin kunnallisten ja valtiollisten vaalien käytäntöä: yksi varsinainen vaalipäivä, painopiste ennakkoäänestämiseen. Nuoria kävi vähän vaaliuurnilla.

Aina puhutaan vaalisään vaikutuksesta, joka nyt lienee ollut melko neutraali. Isänpäivä on pitkään ollut kirkon vaalipäivä, joten tuskin se vaikutti. Vaalitoimitsijoiden isänpäivän vietto sujui vaalien merkeissä, mutta äänestäjille käynti vaalipaikalla oli lyhyt pyrähdys.

Mukana olleille vaali oli hyvä kokemus. Oli kiva nähdä seurakuntalaisia ja vaihtaa muutama sana. Vaalit on osa yhteisöllisyyttä.

Niin, kuka voitti? Toivottavasti kirkko.