Lähi-idän pakolaisuus, uskontojen liikkeet ja terrorismi olivat Helsingin yliopiston tämän kevään Studia Generalia –luentosarjan ensimmäisen illan aiheena. Tuskin olisi voinut ajankohtaisempaa aihetta valita, niinpä Porthanin suuri sali on aivan täynnä kuulijoita, etänä muita saleja ja striimaus verkossa.
Monella taisi pyöriä mielessä presidentti Niinistön edellisen päivän puhe valtiopäivien avajaisissa.

Koko sarjan teemana on ”Maailmankirjat sekaisin”. Yliopiston rehtori Jukka Kola oli tyytyväinen, että sarjan avaus herätti niin paljon kiinnostusta. Hän sanoi sen osoittavan tiedon arvostusta ja sen välittämisen tärkeyttä. Se on sivistystä.

Itse palasin vuosikymmenten jälkeen Porthaniaan. Sen herättämät muistot ja innostus melkeinpä yllättivät, toki mieluisasti. 1970-luvulla kävin siellä historian ja valtiotieteen opinnoissa.

Laaja näkökulma yllätti: sellaistakin on vielä

Luennoitsijat tekivät vaikutuksen laaja-alaisella näkökulmallaan. Asioita katsottiin ainakin historian ja maantieteen, kansainvälisen politiikan ja uskontojen sekä yhteiskunnan ja talouden näkökulmista, kuitenkin ihminen keskiössä.

Kokonaisnäkemys yllätti: sellaistakin vielä on. Se paljastii median päivittäiset ”kohut” ja keskustelut sosiaalisessa mediassa niin kapeiksi ja kärkeviksi.

- Nykyään tarvitaan paljon median ja uskonnon lukutaitoa, painotti kommenttipuheenvuoron käyttänyt rauhanverkoston päällikkö Aaro Rytkönen Kirkon Ulkomaanavusta.

Ulkopuoliset vallat vaikuttaneet kriiseihin

Maailmassa arvioitiin olleen viime vuonna 60 miljoonaa pakolaista. Palestiinalaisia on 4-5 miljoonaa asunut toisen maailmansodan jälkeen koko ajan pakolaisleireillä, ja 5 vuotta sitten alkoi syyrialaisten pakolaisuus. Leireillä nuorilla ei ole tulevaisuutta.

Ulkopuoliset suurvallat ovat omien tavoitteidensa niin vaatiessa tukeneet ja kouluttaneet islamilaisia liikkeitä, joita sitten toisessa tilanteessa on vastustettu. ”Islamilaista maailmaa on kohdeltu huonosti”, totesi Lähi-idän tutkija Pertti Multanen.

”Pakolaisleirit ja suurvaltojen vuosisatainen politiikka sekä islamin huono kohtelu ovat kasvupohja terrorismille.”

Uskontojen riidat uutta perua

Pertti Multanen tarkasteli Lähi-idän pakolaisuutta pitkällä perspektiivillä. Pakolaisia ja maasta toiseen muuttajia on tuolla alueella ollut kautta historian, mikä käy ilmi jo Raamatusta. 

Uskonnot ovat Lähi-idässä kuitenkin eläneet läpi vuosisatojen sovussa ja rinnakkain, kunnes vuoden 1967 kuuden päivän sodan jälkeen alkoivat uskontojen riidat. Itse muistelen Exodus elokuvan havainnollistaneen, että säröjä tuli jo 1940-luvun lopulla. Ystävien väliin tuli railoja. Siinäkin eurooppalaiset toimijoina. Konfliktit kuten Syyrian kriisi ovat siellä usein hyvin monimutkaisia syineen ja seurauksineen.

Uskontotieteilijä Tuula Sakaranaho huomautti, etteivät uskonnot liiku, vaan ihmiset. Hän kumosi mielikuvan, että vain muslimit muuttavat. Maailman pakolaisista puolet on kristittyjä ja neljäsosa muslimeja. Liikkeelle lähdetään yleensä kolmesta syystä: taloudellinen tai poliittinen epävarmuus ja vähemmistöasema.

Parempaa haetaan, sen takia tuhannet suomalaisetkin ovat runsaan sadan vuoden aikana lähteneet maailmalle.

Mittakaavat kannattaa muistaa: Muslimimaissa syntyneitä on Suomessa nyt 60 000, joista noin 10 000 kuuluu johonkin islamilaiseen yhdyskuntaan. Islam ei ole valtaamassa Suomea.

Terrorismin aallot

Terrorismitutkija Leena Malkki kertoi 1800-luvulta lähtien olleen neljä terrorismin aaltoa: kolonialistinen 1860 - 1920, uusi vasemmistolainen 1960 – 1980 ja uskonnollinen 1990-luvulta lähtien. Yksi tekijä on osattomuuden kokeminen.

Laineet ovat tähän asti tuntuneet vain lievinä Suomessa. Meidän ainakin tähän asti konsensushakuinen poliittinen ilmapiirimme ei ole houkutellut terrorismia.

Nyt kansainvälisen terrorismin voimistumista ovat lisänneet uudet viestintäkanavat. Internet sovelluksineen helpottaa samanmielisiä löytämään toisensa. Samalla maahanmuuttokriittisyys ja nationalismi ovat nostaneet Euroopassa päätään.

Leena Malkki huomautti, että terrorismia ei saada loppumaan voimakeinoilla. Terrorismin määrittelyn on vaikeaa, mutta sillä katsotaan olevan poliittiset tai uskonnolliset motiivit, se kohdistuu siviileihin ja sen tavoitteena on toimia psykologisena pelotteena.

Hiljattain Marrakeshiin kokoontuneet 300 muslimijohtajaa tuomitsivat väkivallan ja kantoivat huolta uskonnollisten vähemmistöjen asemasta, tiesi Aaro Rytkönen.

Studia Generalia jatkuu

Seuraavilla kerroilla puhutaan muun muassa rahasta, vedestä, ihmisten kohtaamisesta ja taudeista. Sarjan päätteeksi jätetään jäähyväisiä Edinburghin yliopistoon siirtyvälle professori Jaakko Hämeen-Anttilalle, joka nyt toimi puheenjohtajana.

Katso video tilaisuudesta: http://video.helsinki.fi/Arkisto/flash.php?id=20503