”Toivo syntyy tekemisestä”
Herättäjäjuhlien 2023 teemaa ”Anna toivo huomiseen” käsiteltiin juhlilla monelta kantilta. Juhlakentällä puhuttiin aiheen hengellisestä puolesta, mutta kirjastossa jo etukäteen perjantaina iltapäivällä maallisemmalta kannalta.
Arvovaltaisia asiantuntijoita oli tuossa kirjaston tilaisuudessa keskustelemassa toivosta erityisesti turvallisuuden näkökulmasta. Keskustelun taitavana vetäjänä toimi ex-toimittaja Heli Karhumäki.
Aihe koettiin kiinnostavaksi ja tärkeäksi. Kirjaston auditorio oli aivan täynnä seisomapaikkoja myöten. ”Läheisyys tuo turvaa, kun pelottaa” päätteli juontaja.
Eikä tarvinnut kysyä, missä maakunnassa oltiin. Se kyllä kerrottiin moneen kertaan, että oltiin Etelä-Pohjanmaalla.
Kansanedustaja Paula Risikko sanoi turvallisuuden tarkoittavan muutakin kuin lisää poliiseja (ja sotilaita). Myös henkinen turvallisuus on tärkeätä. Hän puhui palvelujen, hoitotyön ja ystävien tärkeydestä turvan antajana.
Ex-ministeri ja nykyinen kaupunginjohtaja Jussi Niinistö katsoi turvallisuutta valtiollisen historian kannalta. Kun Lutherin virressä 170 Jumala ompi linnamme puhutaan ’vanhasta vainoojasta’, tarkoitti virren tekijä sillä sielunvihollista, mutta suomalaiset mieltävät Niinistön mukaan sen tarkoittavan Venäjää. Niinpä virsi on isänmaallisten tilaisuuksien vakio-ohjelmaa.
Eikä ihme, ovathan Suomi ja Venäjä olleet välillä enemmän, välillä vähemmän vastakkain Iivana Julman ajoista 1500-luvulta lähtien.
Jussi Niinistön ollessa Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana ja varsinkin puolustusministerinä ryhdyttiin Suomen sotilaallista puolustusta vahvistamaan, mistä nyt ollaan kiitollisia.
Professori Liisa Keltikangas käsitteli toivoa ja turvallisuutta enemmän ihmisten henkilökohtaiselta kannalta. Hän moitti nykyistä yltiöyksilöllisyyttä, joka tuottaa jo psyykkisiä ongelmia. ”Olemme sairastuneet yksilöllisyyteen”, väitti professori.
Liiallinen yksilöllisyys ja itserakkaus tuottavat ongelmia, kun sosiaalinen elämä ja ihmisten vuorovaikutus vaikuttavat päinvastoin: saamme voimia kestää vaikeuksia. Ihminen on luontaisesti sosiaalinen.
Myös yhteiskunnan jakautuminen kahtia aiheuttaa hänen mielestään turvattomuutta. Tässä tultiin viime aikojen arvokeskusteluun, johon hän olisi odottanut kirkolta vahvempaa osallistumista.
Arkkipiispan kannanotto viime viikolla, että ”rasismi on syntiä”, saikin Keltikangas-Järviseltä kiitokset. Arkkipiispa Tapio Luoma oli paikalla kuulemassa kiitokset ja sai taputukset yleisöltä.
Suurlähettiläs Mikko Hautala käsitteli aihetta kansainvälisen politiikan kannalta. Hän on ollut monessa maassa diplomaattina, mm. Venäjällä ja nyt USA:ssa.
Hänen lähtökohtansa oli Venäjän Ukrainaan hyökkäämisen aiheuttama shokki. Hän sanoi, että meidän on varauduttava tähän sotaan pitkällä tähtäimellä. Venäjä kestää tappioita pitkään, mutta ei loputtomasti. Siellä suhde väkivaltaan on erilainen kuin länsimaissa.
Hautalan mielestä Suomen tilanne turvallisuuden suhteen on hyvä, varsinkin nyt Naton jäsenenä.
Hautala muistutti, että ”toivo syntyy tekemisestä”. Se kävi evääksi tästä keskustelusta, jossa tulevaisuuteen suhtauduttiin kaikesta huolimatta toiveikkaasti.
