Step-koulutus (ex seurakuntaopisto) järjesti jälleen erityisesti seurakuntien luottamushenkilöille suunnatun mielenkiintoisen Luotsi-webinaarin seurakuntaelämän ja seurakuntien toiminnan kehittämisestä. Tällä kertaa aiheena oli erityisesti maaseudun seurakuntien tulevaisuus ja vertailua kaupunkiseurakuntiin.
Eroa ”cityn ja landen” välillä ei loppujen lopuksi ole kovin paljon, kyse on ehkä vain muutosten toteutumisen aikataulusta tai muutostrendien voimakkuudesta.
Tällä kertaa Pirkkalan seurakunnan kirkkoherra Tuomo Törmänen kertoi varsinkin maaseutuseurakuntien muutostrendeistä ja niihin suhtautumisesta. Hän toimi aikaisemmin pitkään Taivalkosken kirkkoherrana, Pirkkala taitaa olla jo enemmän kaupunkiseurakunta.
Seuraavassa muutamia Törmäsen havaintoja:
Perinteinen uskonnollisuus vähenee myös maaseudulla, mutta kaupungeissa se on pidemmällä. Kirkon asema on murroksessa. Murros ei ole loppu vaan mahdollisuus kehittää uutta.
Iso kysymys on, miten pidetään yhteyttä seurakunnan toiminnasta etäämmällä oleviin. Hänellä oli ”kolme pointtia”: 1) ihmisten osallisuuden vahvistaminen, 2) digitaaliset yhteydet, 3) hengellisen elämän muutosten ja moninaisuuden pitäminen mahdollisuutena.
Perustana seurakunnan johdolla on oltava realistinen tilannekuva ja jäsenten tunteminen. Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa on tärkeätä.
Törmänen toi esiin kirkon jäsenten jakaantumisen neljään ryhmään suhteessa kirkkoon: perinteisiä uskovia on noin neljännes. Vähän suurempi ryhmä ovat avomieliset tapa- tai kulttuurikristityt. He suhtautuvat kirkkoon myönteisesti, mutta eivät kovin paljon osallistu toimintaan. Muut kaksi ryhmää tuon jaon mukaan ovat konservatiivisia tai liberaaleja kirkosta etäämmällä olevia.
Liisa Välilä kirkkohallituksesta kertoi, mitä kirkkohallituksessa on vireillä seurakuntien tulevaisuutta ajatellen. Hän korosti eri tahojen ja seurakuntien yhteistyön tärkeyttä. Hän kehotti myös kysymään seurakuntalaisilta, mitä he odottavat ja tarvitsevat seurakunnalta.
Luottamushenkilö Tarja Mäki-Punto-Ristanen Loimaalta esitti kolme hyvää keinoa edistää seurakunnan asemaa: viestintä, ihmisten osallisuus ja yhteistyö, ja kertoi näistä esimerkkejä.
Ilolla merkitsin muistiin hänen toteamuksensa, että ”ilman viestintää ei ole mitään”. Yhteistyö ja ihmisten osallisuus nousivat viestinnän ohella keskeisinä teemoina tästä seminaarista. Ja että ihmiset ja heidän hengelliset tarpeensa ovat erilaisia.
Seuraavassa Luotsi-webinaarissa ovat aiheena nuorten vaikuttajaryhmät.
Ps. Mitä tarkoittaa osallisuus? Kirkossa käytetään paljon tuota sanaa. Minä olen ymmärtänyt sen tarkoittavan, että ihminen on osallinen, kun hän tuntee kuuluvansa johonkin yhteisöön, voi osallistua sen asioista päättämiseen ja voi osallistua halutessaan sen toimintaan.
