Vuoropuhelussa avautuu usein jokin uusi näkökulma. Hiidenkiviseuroissa keskiviikkona Klaukkalan kirkolla sai kokea useamman kerran ahaa!
Seuroissa puhunut Eero Lehtipuu totesi Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä lanseeraamien paikkojen Hiidenkivi ja Impivaara olleen turvapaikkoja. Veljeksille ne olivat ensisijaisesti fyysisen turvan antajia, me voimme kokea ne symbolisemmin.
Illan pääpuhujana oli kansanedustaja Matti Vanhanen, joka käsitteli arvojemme syntyä ja muutosta. Seitsemästä veljeksestä hänkin oli löytänyt uutta: veljeksistä kaksi suhtautui kielteisesti Kiven Rajamäen rykmentiksi nimeämään romaniryhmään. Sama jako (2/7) epäluulossa vierautta kohtaan taitaa olla edelleen voimassa.
Vanhanen kertasi länsimaisten arvojen synnyn historiaa. Ranskan vallankumous vuonna 1789 synnytti käsitteet vapaus, veljeys ja tasa-arvo, jotka edelleen ovat keskeinen osa arvoperustaamme.
Sitä edelsi Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus v. 1776, joka korosti kaikkien ihmisten yhtäläistä ihmisarvoa. Tämä siirtyi 1940-luvulla Yhdistyneiden kansakuntien Ihmisoikeuksien julistukseen.
Näiden julistusten syntyä edisti 1700-luvulla valistuksen nimellä tunnettu filosofia. Ja kaikkiin näihin kristinusko on jättänyt vahva jäljen, jonka hedelmiä ovat mm. demokratia, tasa-arvo ja sosiaalinen vastuu.
Nyt käydään Vanhasen mukaan arvojen kilpailua. Länsimaisia arvoja haastetaan ulkopuolelta (Venäjä, Turkki ja Isis), mutta on myös sisäisiä jakolinjoja: konservatiivit – liberaalit, kansainvälisyys – nationalismi, suhtautuminen sukupuolietiikkaan, pakolaisiin jne.
Miten kohtaamme omista arvoista poikkeavan erilaisuuden? Arvot muuttuvat, jolloin saatamme tuntea haikeutta vanhaa kohtaan. Nationalismia on esimerkiksi helppoa nostattaa, mutta vaikea hallita sen jälkeen.
Tulevaisuuden – ja nykyhetken – suuria arvokysymyksiä ovat hyvinvointimme rahoittaminen, keskiluokan asema ja juuri tuo erilaisuuden hyväksyminen.
Kristinusko on keskeinen osa arvoperustaamme, siitä kannattaa pitää kiinni.
