Tämän kesän herättäjäjuhlien tunnus ”Kahden maan kansalainen” sopi hyvin juhlakaupunkiin Vantaalle, jossa asuu paljon muuttajia – Suomen ja kymmenien muiden maiden, entisiä tai nykyisiä, kansalaisia, erilaisista kulttuureista tulleita, eri kieliä puhuvia. Tunnuksen sanat tulevat Jaakko Löytyn virrestä (sanat Kaija Pispa).

Kahden maan kansalaisuus on eri asia kuin kaksoiskansalaisuus eli että henkilöllä on kahden valtion kansalaisuus samanaikaisesti. Vähän symbolisemmin sen voi käsittää myös asumisena eri kulttuureissa ja sana kuvaa osuvasti nykymaahanmuuttajienkin tilannetta.

Sillä toisella kansalaisuudella tarkoitetaan hengellisessä yhteydessä myös Jumalan valtakuntaa. Siitä onkin erilaisia käsityksiä; onko maailmanlaajuinen kristuksen seurakunta sitä vai ovatko ihmisen maan päällä kokemat onnen ja hyvän hetket pala Jumalan valtakuntaa? Vai sijoittuuko se - myös tai vain - jonnekin tuonpuoleiseen, kuoleman jälkeiseen aikaan? Tai onko se meidän sielussamme?

Piispa Tapio Luoma sanoi käsitettä ’kahden maan kansalainen’ jännitteiseksi. Kirkossa on aina käyty keskustelua maallisen ja hengellisen välillä, siitä miten ne niveltyvät yhteen.

Hänen raamattutunnistaan merkitsin muistiin: Kristittyinä emme saa eristäytyä tästä maailmasta. On otettava todesta tämän- ja tuon puoleinen maailma, molemmat kansalaisuudet. On kyettävä elämään erilaisten kulttuurien keskellä: Jumala ei tee eroa ihmisten kesken, älkäämme mekään tehkö niin.

"Sanoilla on mahdollisuus", totesi piispa Irja Askola aattoseuroissa. ”Elämme sanojen kesäniityllä ja sanojen viidakossa. Tervetuloa lämmittelemään armon auringon alle.”

Herättäjäjuhla-sanan kanssa ensimmäistä kertaa tekemisiin joutuvat toimittajat kirjoittavat sen yleensä muotoon ”herätysjuhlat”, mikä on tietysti väärin. Sisäpiiriläisten on vaikea tajua, että sanojen ero ei ole kaikille selvää.

Kyse ei herännäisyydessä ole nk. herätyskristillisyydestä. Herännäisyydessä ei uskolla elämöidä, eikä sitä korosteta. Perinteinen nimi herännäisyys kumpuaa jostain kaukaa, jolloin sen silloinen haukkumasana ”körtti” tarkoitti vähän samaa kuin tiukkapipoisuus.

Nyt körttiläisyys on kirkon herätysliikkeistä avarin ja vapaamielisin. Sillä ei ole omaa kirkon valtavirrasta poikkeavaa oppia tai sääntöjä, mutta juhlille kokoontuva joukko - me kaikenlaiset, kuten Irja Askola sanoitti - tuntuu olevan siitä huolimatta melko samanhenkistä.

Kun mieltää käsitteiden herätys ja herännäisyys eron, on jo sisäistänyt pitkän oppimäärän körttisanakirjasta. Lahden herättäjäjuhlilla vuonna 2007 teimme ensimmäisen körttisanakirjan (vähän kieliposkella, mutta hyvässä tarkoituksessa). Sanakirja on sen jälkeen saanut uutta sisältöä ja muotoa kuten oli tarkoituskin, ehkä vähän lisää pönäkkyyttäkin.

Media-infon panelistit pohtivat juhlien merkitystä ja kahden maan kansalaisuutta: ”Ollaan yhdessä.” ”Juhlilla kysytään, miten elää kristittynä tässä maailmassa.” ”Kunpa muuttajakin voisi kokea tulevansa kotiin.” ”Vastuuta, ei vain vuorovaikutusta.”

Juhlilla vallitsi vahvana tunne, että ihmisiä on kohdeltavana ihmisinä, myös muista maista tulevia. Ennen lähdettiin lähetystyöhön vieraisiin kulttuureihin kauas merten taakse, nyt nuo vieraat ovat tulleet lähelle, mikä hämmentää monia.

Herättäjäjuhlat on noin 30 000 hengen vuosittain kokoontuva yhteisö. Traditio on juhlilla vahvasti läsnä. Sen kuulee monessa seurapuheessa ja tuttujen tapaamisissa ja se näkyy järjestelyissä. Perusohjelma ja juhla-alueen muodot pysyvät vuosikymmenestä toiseen samoina. Rekat vievät tavarat juhlien jälkeen seuraavalle järjestäjäpaikkakunnalle (v. 2017 Nilsiä). Muu tieto ja kokemukset kulkevat raporteissa. Toki aina on jotain uutta ja paikallista.

Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen kiitti hyvää yhteistyötä kaupungin ja Vantaan seurakuntayhtymän kesken, rakennetaan yhteistä identiteettiä. Hän kertoi kaupungin olleen mielellään mukana järjestämässä näitä juhlia.

Hyvin juhlat Vantaallekin asettuivat. Juhlien keskeinen sisältö, seurat pidetään edelleen perinteisesti avoimen taivaan alla, nyt jalkapallostadionilla - sateen sattuessa sateessa. Ruokailu oli suurhallissa ja oheisohjelmaa kuten konsertteja pidetään sisätiloissa.

Seurabanaani: Ruokailusta jäi mieleen kaikille tarjottu banaani. Pieni yksityiskohta, joka tuotti hyvän mielen.