Uskontodialogi = keskustelua uskontojen välillä

Kristinusko, juutalaisuus ja islam ovat kolme monoteististä eli yksijumalaista uskontoa. Ne ovat myös ”kirjauskontoja”. Niillä on paljon yhteistä, vaikka niitä saatetaan pitää jopa toistensa vastapareina.
Tapiolan seurakunta järjesti maanantaina islam-illan, jossa perehdyttiin islamiin ja sen yhteyksiin kristinuskon kanssa.

”Haluamme tietoa, keskustella, kuunnella ja ymmärtää”, kiteytti illan tarkoituksen pastori Aarne Laasonen.
Illan vieraina ja keskustelun alustajina olivat imaami Abbas Bahmenpour islamilaisesta Resalat-yhdyskunnasta Mellunkylästä (shia) ja imaami Ramil Belyaev Suomen Islam-seurakunnasta (Fredrikink.33) sekä asiantuntija Anssi Almgren Espoon tuomiokapitulista.

Opimme toisiltamme
Abbas sanoi olevan tarvetta dialogille. ”Meidät on luotu erilaisiksi, jotta oppisimme toisiltamme.”
Hän totesi näillä uskonnoilla olevan yhteinen käsitys maailman luomisesta ja tarkoituksesta. Emme ole täällä vain sattumalta. Profeetat ovat kertoneet jumalan tarkoituksesta. Islamissa profeettojen ketju päättyi Muhammediin ja Koraaniin. Islam jakaantuu moniin koulukuntiin ja sävyihin kuten kristinuskokin.

Ramil on tataari. Hän muistutti, että islam ei ole Suomessa uusi asia. Islaminuskoisia tuli Suomeen tataarien myötä jo 1830-luvulta lähtien ja 1870-luvulta alkaen muutti tänne Venäjältä paljon tataarikauppiaita. Tataarit olivat talvi- ja jatkosodassa puolustamassa Suomea, jolloin 177:stä 10 kaatui.

Islamiin oli totuttu kunnes 1990-luvulla alkoi tulla muualta pakolaisia. Sen jälkeen on käyty keskustelua islamin asemasta. Nykyään islaminuskoisia on Suomessa yli 80 000. Heitä on tullut erilaisista kulttuureista, eikä eroissa ole aina kysymys uskonnosta. Rukous, paasto ja yksi jumala ovat yhteiset, mutta muutoin on paljon eroja.

Väkivalta ei perustu uskontoon
Abbas ja Ramil vakuuttivat, että väkivalta ei voi perustua islamiin. Väkivaltaan tarttuva tekee jumalan tahdon vastaisesti. ”Radikaalia tai väkivaltaista islamia ei ole.” ”Tappaminen on synti, joka estää pääsyn paratiisiin.”
Radikalisoitumisen syyt ovat muita kuin uskonnollisia, esimerkiksi syrjäytyminen ja köyhyys.

Kaikki kolme illan puhujaa katsoivat, että radikalisoitumista tulee yhdessä estää. Oikea asenne on tärkeä, ei pidä ruokkia vastakkainasettelua. Abbas ja Ramil korostivat heidän seurakuntiensa toimivan yhteistyössä Suomen viranomaisten kanssa.

Heidän mielestään väkivalta ei tule pakolaisten mukana Suomeen, koska pakolaiset ovat lähteneet juuri väkivaltaa pakoon.

Mikä on tärkeintä?
Imaameille teki yleisö useita kysymyksiä, joista tässä muutama vastaus.
Mikä on tärkeintä islamissa? Abbas: se antaa elämälle tarkoituksen. Ramil: moraali.
Mikä on Jeesuksen asema islamissa? Jeesus on arvostettu profeetta, joka palaa ennen maailman loppua.
Jos islaminuskoinen kääntyy kristinuskoon, se ei Suomessa johda seuraamuksiin, mutta joissakin varsinkin arabialaisissa kulttuureissa se tuomitaan.

Shiiat ja sunnit voivat käydä toistensa moskeijoissa. Näillä suuntauksilla on tietty syntyhistoria, mutta muutoin niitä on vaikea määritellä.

Kultainen sääntö
Kristitty pastori Anssi Almgren nosti esiin kultaisen säännön, joka on yhteinen monille uskonnoille. Raamatussa se sanotaan näin: "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” (Matt. 7:12).

Hänkin korosti dialogin tärkeyttä. Se lisää luottamusta ja kunnioitusta sekä tuo esiin sen, mihin itse uskomme.
”Rakennamme yhteistä maailmaa, mutta säilytämme oman uskomme. Pakolaisten auttaminen on nyt yksi tehtävä, jota voimme tehdä yhdessä.”

”Ilta oli lyhyt näin isoihin asioihin, mutta opimme uutta”, totesi Anssi. Illan päätteeksi kukin rukoili omalla tavallaan myös yhteisistä aiheista.

Vakuutuin uskontodialogin tärkeydessä, eikä oma uskoni ollut sen vuoksi vaarassa.