Terveisiä herättäjäjuhlilta Sotkamosta 3. - 5.7.2015

Sateen sattuessa sateessa on tuttu sanonta. Vuotuisilla herättäjäjuhlilla se oli niin totta viime viikonloppuna Sotkamossa. Lauantaipäivän satoi käytännössä aamusta iltaan.
Herättäjäjuhlaperinteisiin kuuluu, että juhlien päätapahtumat, seurat pidetään juhlakentällä paljaan taivaan alla, lankkupenkeillä istuen. Suojaa saatetaan tarvittaessa – milloin helteen, milloin sateen johdosta - hakea puiden varjosta tai sateenvarjon alta.
Paljaan taivaan alla oleminen kuvastaa herännäisyyden eli körttiläisyyden ydintä, ihmisen osaa. Jumalan ja ihmisen välissä ei saa olla mitään*.
Sateen vuoksi ei juhlilta lähdetä pois. Sade saattoi Sotkamossakin vain tiivistää juhlatunnelmaa.

Pitkospuista tehty risti
Tällä kertaa juhlien tunnuksena oli ”En pelkää vaarojen matkaa”. Piispa Jari Jolkkonen kuvasikin kristillisyyttä matkalla olemiseksi. Etsimme yhdessä yhteistä tietä. Herättäjäjuhlat ovat etsivien kokoontuminen, jota Jolkkonen kutsui synodiksi eli tieksi.
Osuvasti juhlakentän risti oli tehty pitkospuista.
Samaa teemaa käsitteli myös emerituspiispa Voitto Huotari, joka varoitti, että uskonto ei saa muodostua itsetarkoitukseksi. Uskonnon harjoittaminen ei ole kristinuskon tavoite tai toiminta-ajatus.

Armo edellä
”Armollisuuden, ihmisarvon kunnioittamisen ja toisten hyväksymisen kuuluu lehahtaa päällimmäisenä vastaan, kun kirkosta on kyse. Onko niin? Monet toteavat meistä onnettomista uskovista: Katsokaa, kuinka he raatelevat toisiaan”, pohdiskeli emerituspiispa Voitto Huotari.
Huotari jatkoi lainaamalla vapaustaistelija Martin Luther Kingiä: ”Sellainen uskonto on kuolemaisillaan, joka kantaa huolta ihmisen sieluista mutta ei ole yhtäläisesti huolestunut olosuhteista. Uskonnosta voi tulla itsetarkoitus, joka peittää meiltä armollisen Jumalan. Tapakysymyksistä tulee uskon kysymyksiä”, totesi Huotari.
Opetusneuvos Kalevi Virtanen puhui armon ja uskon suhteesta: ”armo on ennen uskoa ja Jumala ennen ihmistä.”

Erilaisuuden hyväksyminen
Elämään kristittynä kuuluvat myös vieraanvaraisuus, ovien avaaminen vieraille ja muukalaisille sekä omastaan jakaminen, linjasi Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen.
”Tahdommeko rakentaa keskinäistä luottamusta eri tavoin ajattelevien kanssa?”
”Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen ei saa täältä kannatusta. Toisaalta täältä lähtee rohkaisua vaikeita ratkaisuja tekeville päättäjille.”

Ensi vuonna Vantaalla
Ensi kesän Herättäjäjuhlat pidetään Myyrmäessä keskellä vantaalaista kaupunkielämää 8.-10.7.2016.  Juhlatoimikunnan puheenjohtaja, Helsingin piispa Irja Askola arvioi, että kristinuskon ydinsanomalle on tilausta pääkaupunkiseudulla.
”Armottomuutta ja kilpailua korostavassa maailmassa armon viestillä on yhteiskuntarauhaa edistävä vaikutus.”
Vantaan juhlien tunnus ”Kahden maan kansalainen” sopii Irja Askolan mukaan hyvin pääkaupunkiseudulle, jossa on ihmisiä monenlaisista kulttuureista.
”Monikulttuurisella pääkaupunkiseudulla keskustellaan paljon uskonnoista, ne kiinnostavat. Herättäjäjuhlien sanoma nousee kristinuskon ytimestä, armon viestistä. Sillä on nyt tilaus”, kertoi piispa Irja Askola.

”Olen toivovainen”
Körttikasku: ”Joku lapsista kysyi eräältä körttimummolta: ’Oletko sinä uskovainen?’ Mummo oli hetken hiljaa ja sanoi sitten: ’En minä ole uskovainen, pikemminkin toivovainen.’” (Pauliina Nuutinen seurapuheessa)

Todettakoon sekin, että Herättäjä-Yhdistyksen Nurmijärven paikallisosaston puheenjohtaja Kristiina Elenius valittiin yhdistyksen hallitukseen.

Juhlat päättyivät polvirukoukseen ja kiitosvirteen.
 

-------

* Körttisanakirja: Herännäisyys eli körttiläisyys. Herännäisyys on yksi viidestä evankelisluterilaisen kirkon herätysliikkeestä. Se syntyi Paavo Ruotsalaisen ympärille 1800-luvun alkupuolella.
Heränneille on tunnusomaista omaa uskoa epäilevä ja uskolla ylpeilyä karttava henki, jossa ihmisen omat keinot ja voimat ovat kokonaan riittämättömät ja usko on Jumalan lahja.
”Monet ovat tietämättään körttejä.”
Lähde:https://www.h-y.fi/20-korttisanakirja