Terveisiä Kirkkopäiviltä 3 (3)

Kirkkopäivillä liikutaan kirkon ja yhteiskunnan kosketuspinnalla. Mitä tapahtuu yhteiskunnassa, mitä kirkossa ja mitä ne vaikuttavat toisiinsa. Kirkkopäivät on vuorovaikutteinen tapahtuma, jossa katsotaan etumaastoon.
Seuraavassa on muutamia merkintöjä runsaasta ohjelmasta.

Seurakuntarakenteet Kirkkohallituksessa rakenneuudistushanketta vetänyt Terhi Jormakka analysoi kirkolliskokouksen taannoista äänestystulosta: 72 prosenttia kirkolliskokousedustajista kannatti uudistusta, joka siis kaatui, koska ei saanut taakseen määräenemmistöä.
Kannattajista miehiä ja naisia oli yhtä paljon. Hiippakunnista vähiten kannatusta tuli Porvoosta 14 pros ja Oulusta 57 pros. Helsingin hiippakunnan edustajista 77 pros kannatti, Lapualta 82 ja Espoosta 91 pros. Papit kannattivat maallikoita enemmän.
Jormakka kehotti menemään eteenpäin, eikä jäädä päätöstä suremaan. Hän sanoi kirkossa joka tapauksessa tarvittavan tulevaisuudessa enemmän yhteistyötä. Rakenneuudistus olisi ollut yksi tapa järjestää sitä.

Reformaation (500 vuotta) ja Suomen itsenäisyyden (100 vuotta) juhlavuoden 2017 viettoa valmistellaan kirkossa kohtalaisella vauhdilla. Nyt kehotettiin myös seurakuntia valmistautumaan juhlavuoteen. Itse toivon, että reformaatiota, uudistamista ja Lutheria juhlitaan uudistamalla kirkkoa, ei vain muistelemalla menneitä.

Julkisuuskampanjat * Viime syksyn seurakuntavaalien julkisuuskampanjasta (usko hyvän tekemiseen) oli opittu, että tällaisella yhdellä kampanjalla ei äänestysaktiivisuus lisäänny. Niinpä kampanjointia muutetaan ympärivuotiseksi ja nostetaan vuosikellon mukaan esiin kirkkovuoden tapahtumia sekä kristinuskon ydinsisältöjä. Vaalit tulevat sitten aikanaan sen mukaisesti esille.

Valta ja johtaminen * Kun kävelykadun tapahtumakorokkeella keskusteltiin vallasta ja johtajuudesta käveli samaan aikaan arkkipiispa Kari Mäkinen paikan ohitse. Tämä on tyypillistä Kirkkopäiville. Tavallisia jäseniä, silmää tekeviä, eri tavoin uskovia ja pakanoita tulee kaduilla ja tilaisuuksissa vastaan sulassa sovussa, samaa maalia etsien.
Kirkon sanomalle todettiin olevan kysyntää, mutta pitäisikö kirkon olla enemmän läsnä yhteiskunnassa tai pidettävää kovempaa ääntä? Tiedetään, että kirkossa ollaan erimielisiä, mutta sitä ei pidetty pahana. Erimielisyys ja kyseenalaistaminen vievät kehitystä eteenpäin.
Yksi keskustelun aihe oli hengellisyyden oikea määrä ja laatu. Maallikoille toivottiin enemmän vaikutusvaltaa ja työntekijöille tilaa.
Sami Ojala: ”Seurakunta on lähes mahdoton johdettava.” ”Pääkaupunkiseudulla ratkaistaan kirkon tulevaisuus.”

Tulevaisuus * Maailman todettiin muuttuvan ja moninaistuvan nopeaan tahtiin. Tulevaisuus tulee, valmistaudumme siihen tai emme. Meidän tulee suostua muutoksiin, jolloin tulevaisuuden vastaanottaminen on helpompaa. Ensin muuttuu asenne, sitten toiminta. Muutoksia voidaan tehdä tekojen avulla.
Muuttajia on paljon, maassa- ja maahanmuuttajia. Olkaamme avoimia heitä kohtaan.
"Onko kirkko paikallinen vai kansainvälinen; kirkko on kaikille, se on päätetty jo kauan sitten", totesi piispa Jari Jolkkonen.
"Kiinnostus kirkkoon syntyi erään kyselyn mukaan tutun henkilön, myönteisen kokemuksen, henkilökohtaisen kutsun ja tarpeelliseksi tuntemisen kautta", tiesi Marjaana Härkönen.
Kirkkoa voidaan katsoa erilaisilla silmälaseilla, pakistanilaislähtöinen maahanmuuttaja antoi yhdet silmälasit.

Monimuotoisuudesta totesi piispa Tapio Luoma, että hengellinen elämä saa usein erilaisia painotuksia ja sanoituksia. Sille on oltava kirkossa tilaa. ”Jeesus on sekä liberaalien että konservatiivien herra.”

Ympäristö * Akatemiaprofessori Markku Kulmala: ”Ilmastomuutos ei ole mielipide vaan tosiasia.”

Raamattu * Piispa Björn Vikström: ”Raamatulla on syntyhistoriansa ja tulkintahistoriansa, joka on pitänyt sen elävänä. Kirjoittajat ovat yrittäneet ilmaista, mitä Jumala sanoo. Raamattua on luettava kokonaisuutena ja otettava huomioon, mitä sillä kirjoitusajankohtana on tarkoitettu.”

Avioliittolaki * Vihkiikö kirkko –seminaarissa pidettiin melkein ennalta arvatut puheenvuorot. Poikkeavaa ehkä oli asianomaisen eli seksuaalivähemmistöön kuuluvan ääni. Yleensä puhutaan heidän päidensä yli, vain itseään ajatellen.

Juhani Rekola * Ruotsinsuomalaisten keskuudessa töitä tehnyt pappi Juhani Rekola (1916–1986) oli kiinnostava tuttavuus pienen seminaarin ja uutuuskirjan välityksellä. Rekolan kerrotaan olleen mies, joka seisoo kanssamme sateessa. ”Slussenin sissit” eivät välttämättä uskoneet Jumalaan, mutta Rekolaan he uskoivat.
Rekolan ajatuksia: ”Epätoivo, rohkeus ja radikaalisuus ovat viittoja kirkon tiellä eteenpäin.” ”Ateismi on uskon esiaste.” ”Rakkaus on halkeama helvetin muurissa.” ”Huumori nousee kärsimyksen pohjalta.”  ”Ehtoollisella olivat läsnä kaikki, niin Jeesus, Pietari kuin Juudaskin.”
Paikallisessa pubissa pidetyn tilaisuuden päätösvirtenä laulettiin Kulkurin valssi.

Kulttuuri * Koin Paavo Ruotsalaisen Viimeiset kiusaukset –oopperan ja standuppia parin tunnin verran.

Paljon muustakin puhuttiin ja keskusteltiin. Kirkkopäiväkävijä tuskailee paljouden ja valintojen kanssa. Se on samalla Kirkkopäivien vahvuus.

Kirkkopäivät on Kirkkopalvelujen ja vuorollaan kunkin paikallisen seurakunnan kanssa kahden vuoden välein eri puolilla maata järjestämä tapahtuma. Tänä vuonna päivät olivat Kouvolassa 22–24. toukokuuta. Seuraavat ovat Turussa vuonna 2017.